10 myyttiä Saarenmaasta
Suuri Töll
Saarenmaan ensimmäinen maakunnan kuvernööri syntyi XVII vuosisadalla oman vanhempien poikana. Ei tietetään hänen täydellistä nimeä eikä paljon muuta, mutta iso hän oli jo lapsenakin ja toiset pilkkaasivat häntä nimellä Suur Töll. Töll ei loukkaantunut, kasvoi omassa tahdissa. Aikuisena oli hän 3,24 m pitkä mies ja hän valittiin Saarenmaan ensimmäiseksi päälliköksi. Hänelle löytyi vielä ammatteja: sotilaspäällikkönä puolusti hän oma kansaa paholaista ja vihollisista vastaan, pelastusmiehena auttoi pelastaa vanahan rouvan kissoja, rakennusmestarina korjaasi tuulimyllyjen hajonneet siipiä, oli avuksi suurempien asiotien muutossa. Suuri Töll kuolii XIX vuosisadan alkupuolessa Otto-Triin- Wilhelm Masingin vastaisessa taistelussa. Silloin keksii Masing viron kieleen uuden õ-kirjaimen. Töllin viimeiset sanat olivat vielä: hautakivelle kirjoittakaa nimeksini Töll. Ei ole tietoja Töllin haudasta. Nevoston miehitys huomaasi Töllin muistista vaaraa ja hänen jäännökseet vietiin Venäjälle. Saarelaisten mielestänsä ei saanut pyhää miestä kuvata siksi emme tiedä Töllin ulkonäköä. Mutta taitelija Jyri Arrak rikkoi lakia ja v. 1980 teki dokumenttisarjaelokuvan Töllista. Arrak sai ikuisen Saarenmaan vierailun kiellon. Hän on tervetullut saarelle vain selvittämään virhettä.
Kolme kansanuskomusta
Samaan aikaan kuin Tallinnassa oli Töllin elokuvan ensiesittely, hajosivat Kuressaaren linnan muurien rakennustelineet. Kansa uskoo että ärtynyt Suuri Töll kääntyi haudassa ympäri.
Suuren Töllin puolitoista-metrisestä pikkuveljestä Väike Töllistä ei ole tietoja. Luultavasti on hän kuollut.
Paikalliset luulevat että Saarenmaan ja manner-Viron välisen sillan rakentamisessa Töll herääja hoitaa hommat.
