10 myyttiä Saarenmaasta

Saaren- maan valssi.

Kuka ei tietäisi Saarenmaan valssin tarinan? Sen kirjoittii Raimond Valgre Euroviisumin laulukilpailuiksi vuonna 1948. Valitettavasti voittoa ei tullut, koska täkäläinen laulukilpailu keksittiin vasta kahdeksan vuotta myöhemmin. Laulun sanat tulevat Debora Vaarandin pitkästä runoelmasta, jossa on puhetta Saarenmaan jokapäiväisestä elämästä neuvoston miehityksen alkuna. Itsepäiset saarenmaalaiset päättivät protestoida neuvoston viranomaisten vastaan niin, että tekivät jokapäiväisiä töitä tanssiessa. Tanssien he menivät työhön, kauppaan, wc-een ja lauantai-töihin. Työtä tehtiin usein valssirytmissä: yks-kaks-kolm ja kaks-kaks-kolm... Viranomaiset luulivat sen olevan neuvoston vastaista ja kirjailijoita vaikutettiin luomaan chastushkaa. Mutta silloin Nevostoliitossa tunnustettu virolainen laulaja Georg Ots loi nyrkin pöytään ja sanoi että valssin pitää jäädä. Häntä vastaan ei kannattanut kiistellä. Yllättävältä tuli laulu suosituiksi Suomessa. Tällä hetkellä keskustellaan Saarenmaan Valssin nimisestä Viron ja Suomen uudesta yhteisestä kansallislaulusta, koska nykyiset Maamme ja Isänmaani, onneni ja iloni ovat ehkä vähän vanhentuneet.

Varoitus!

Monelle intohimoiselle metsästysturistille voidaan saarella tarjota mahdollisuutta kesäöyöllä ajaa takaa pellavapäätä. Tavattamaton kallis lupaa tuo vain pettymystä, koska paikalliset yöt ovat valkeat, kuluvat kohta ja pellavapäätä kiinni ei saa.

The day of pension payment
Going to work in the morning